 Helsinki EU Officen asiantuntijalta: EU edistää aktiivisesti uusiutuvaa energiaa ilmastotavoitteidensa saavuttamiseksi
 Euroopan unioni on pitkään pyrkinyt osoittamaan maailmanlaajuista johtajuutta ilmastonmuutoksen vastaisessa kamppailussa ja uusiutuvan energian edistämisessä. Raamit näille tavoitteille luovat Eurooppa-neuvoston eli EU:n huippukokouksen syksyllä 2014 hyväksymät, vuoteen 2030 ulottuvat, ilmasto- ja energiatavoitteet. Yksi vuoden 2030 tavoitteista koskee uusiutuvan energian tuotantoa, jonka vähimmäisosuus EU:ssa kulutetusta energiasta on asetettu 27 prosenttiin. Tämän jälkeen Eurooppa-neuvosto ja Euroopan parlamentti kehottivat pitkään komissiota tekemään ehdotuksen koskien uusiutuvaan energiaan liittyvää lainsäädäntöä. Täten, uusiutuvan energian edistämisestä tuli Jean-Claude Junckerin johtaman Euroopan komission yhdeksi tärkeimmistä politiikkatavoitteista nykyisen komission aloittaessa työskentelynsä vuonna 2014.
|
Lahti valittu European Green Capital 2019 -kilpailun finalistiksi
Euroopan komissio järjestää vuosittain European Green Capital -kilpailun, jossa annetaan tunnustusta ympäristöasioissa erityisen ansioituneille kaupungeille. Kilpailussa menestyvän kaupungin on oltava ympäristötoiminnan edelläkävijä ja sitoutunut kestävän kehityksen tavoitteisiin tulevaisuudessa. Kesäkuussa huipentuvassa Euroopan vihreä pääkaupunki -kilpailussa valitaan vuoden 2019 voittajakaupunki.
Kilpailuun osallistui yhteensä neljätoista eurooppalaista kaupunkia. Näiden joukosta tuomaristo on valinnut viisi finalistia, joista yksi on Lahti. Lahden vahvuuksia ympäristöasioissa ovat muun muassa kiertotalousosaaminen sekä uusiutuvaan energiaan liittyvät investoinnit ja vesistöjen pitkäjänteinen kunnostustyö. Lahden lisäksi finaaliin valittiin Gent (Belgia), Lissabon (Portugali), Oslo (Norja) sekä Tallinna (Viro).
Kilpailun voittaja julkistetaan 2. kesäkuuta Saksan Essenissä, joka valittiin vuoden 2017 Euroopan vihreäksi pääkaupungiksi.
|
Merkittävä älykkään erikoistumisen Smart Regions -konferenssi Helsingissä
Helsingissä järjestetään erittäin merkittävä Älykkäät alueet -konferenssi 1.-2.6.2017. Tapahtumassa käsitellään älykkään erikoistumisen strategioita, jotka ovat alueen erityispiirteisiin perustuvia taloudellisen muutoksen ohjelmia, joiden avulla EU pyrkii lisäämään talouskasvua ja vähentämään alueiden välisiä eroja. Konferenssissa tarkastellaan, minkälaista vaikutusta älykkään erikoistumisen strategioiden toimeenpanolla on saatu aikaan ja miten niihin liittyvien projektien vaikuttavuutta voisi kehittää. Tapahtumassa kuullaan muun muassa EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Kataisen sekä Alueiden komitean puheenjohtaja Markku Markkulan avauspuheenvuorot.
Konferenssi on hyvä tilaisuus jakaa parhaita käytänteitä, etsiä uusia yhteistyökumppaneita ja oppia muiden alueiden projekteista saaduista kokemuksista muun muassa tutkimukseen, teollisuuspolitiikkaan, koulutukseen ja osaamiseen liittyen. Lisäksi tapahtumassa puhutaan innovaatioiden tulevaisuudesta aluekehityksessä ja vaikutetaan Euroopan unionin koheesiopolitiikan tulevaisuudesta käytävään keskusteluun.
Helsinki EU Office suosittelee lämpimästi konferenssiin osallistumista. Ilmoittautuminen tapahtumaan on nyt auki. Ilmoittautuminen päättyy 19.5. tai jo aiemmin, konferenssin osallistujamäärän täyttyessä.
|
EU:n jäsenvaltiot keskustelivat tulevan, vuoden 2020 jälkeisen kauden rakennerahastopolitiikasta
EU:n jäsenvaltiot keskustelivat tulevasta rakennerahastopolitiikasta sekä makroalueellisten strategioiden vahvistamisesta pysyvien edustajien komitean kokouksessa 12.4. EU:lla on useita eri makroalueellisia strategioita, joiden avulla pyritään lisäämään yhteistyötä tietyillä maantieteellisillä alueilla, ja kehittämään alueita huomioiden niiden ominaispiirteet. Suomelle tärkein on EU:n Itämeren makroalue. Jäsenvaltiot haluavat vahvistaa makroalueellisten strategioiden yhteyttä EU:n rahastoihin ja alakohtaiseen politiikkaan, sekä lisätä makroalueellisten tavoitteiden sekä kansallisten ja alueellisten prioriteettien yhdenmukaisuutta.
EU-komissio on tehnyt selvityksen rakennerahastojen ennakkoehdoista, jotka sisällytettiin Euroopan rakenne- ja investointirahastojen nykyiseen vuosien 2014-2020 ohjelmakauteen. Ennakkoehtojen avulla komissio on pyrkinyt kannustamaan jäsenvaltioita rakenteellisiin muutoksiin. Komission selvityksen mukaan ennakkoehdot ovat parantaneet rahastojen käyttöä, sekä lisänneet rahastojen yhteyttä muihin EU:n politiikkasektoreihin. Komissio haluaisi jatkossa lisätä ennakkoehtojen joustavuutta vähentämällä ehtojen määrää ja huomioimalla alueellisen ja kansallisen kontekstin.
|
Brysselissä järjestettiin automaattisen tieliikenteen konferenssi
 Euroopan komissio järjesti Brysselissä 3.-4.4. kansainvälisen automaattisen tieliikenteen asiantuntijakonferenssin "Connected and Automated Driving - Together, Shaping the Future."
Kaksipäiväisessä konferenssissa tarkasteltiin eurooppalaisen automaattisen tieliikenteen tulevaisuudennäkymiä neljän pääteeman - liikennepolitiikan, lainsäädännön, teknologiaan liittyvien haasteiden sekä digitalisaation - puitteissa. Konferenssissa esiteltiin keskeisiä automaattisen tieliikenteen edistysaskelia muun muassa autonpaikannusjärjestelmiin, datankäsittelyyn ja itseohjautuvien autojen hallintaan liittyen.
Liikenneviraston pääjohtaja Antti Vehviläinen esitteli Suomen älytieliikenneosaamista konferenssissa. Konferenssin jälkeen suomalaisille Brysselin toimijoille pidetyssä keskustelutilaisuudessa hän arvioi, että kolmen vuoden testauskauden jälkeen itseohjautuvat ajoneuvot ovat osa liikennevirtaa Euroopassa. Eurooppalaisten isoimpien autonvalmistajien tavoitteena on tarjota vuonna 2020 mallistossaan ajoneuvoja, jotka hyödyntävät itseohjautuvaa hallintateknologiaa.
|
EU:n koheesiopolitiikan tulevaisuudesta keskusteltiin Brysselissä
Helsinki EU Officen edustaja osallistui Euroopan kuntien ja alueiden neuvoston järjestämään tilaisuuteen "Paving the way for a more territorial cohesion policy after 2020" Brysselissä 28.3.2017. Tapahtumassa keskusteltiin koheesiopolitiikan tulevaisuudesta vuoden 2020 jälkeen keskittyen erityisesti koheesiobudjettiin, EU:n rahoituskehysneuvotteluiden aikatauluun sekä alueiden asemaan, kun tulevan ohjelmakauden sisältöä suunnitellaan.
Tilaisuudessa puhunut komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen peräänkuulutti eurooppalaisilta alueilta nykyistä aktiivisempaa osallistumista EU:n tulevaisuutta koskevaan keskusteluun. Tulevalla ohjelmakaudella koheesiopolitiikassa tulee Kataisen mukaan etsiä nykyistä enemmän synergioita eri rahoitusinstrumenttien välille ja vahvistaa koheesiopolitiikkaa talouden rakenteellisten reformien edistämisessä.
Tilaisuudesta välittyi vahva viesti, että paikallis- ja aluetason näkemyksiä koheesiopolitiikan tulevaisuudesta tarvitaan myös varmistamaan tulevan koheesiopolitiikan legitimiteetti ja aluetason toimeenpano. Paikallistasolta ja alueilta kaivataan realistisia kannanottoja siitä, mitä seuraavalla rahoituskaudella halutaan korostaa ja mistä oltaisiin valmiita tinkimään.
Lue koko seminaariraportti
|
Euroopan komissio hakee jäseniä asiantuntijaryhmiin
EU-komissio hakee jäseniä asiantuntijaryhmiin usealle eri politiikkalohkolle, muun muassa kiertotalouteen, tutkimukseen ja liikenneasioihin liittyen. Asiantuntijaryhmät toimivat neuvoa antavissa rooleissa komissiolle ryhmän aihealueeseen liittyvien teemojen puitteissa. Ryhmien hakuajat vaihtelevat. Joissakin asiantuntijaryhmissä hakuaika umpeutuu jo huhtikuun aikana, toisissa hakuaikaa on vielä toukokuussa. Helsinki EU Office suosittelee lämpimästi EU-komission asiantuntijaryhmiin hakemista, sillä ne tarjoavat hyvän vaikuttamiskanavan Euroopan unionin keskeisimpiin politiikkasektoreihin.
|
Euroopan strategisten investointien rahaston laajentaminen käsittelyssä Euroopan parlamentissa
Euroopan parlamentissa käsitellään parhaillaan Euroopan strategisten investointien rahaston (ns. Junckerin investointiohjelman) pidentämistä ja laajentamista koskevaa esitystä. Rahaston laajentamisen rahoittaminen Horisontti2020- sekä CEF-rahoitusohjelmasta on herättänyt vastustusta osassa europarlamentaarikoista.
Toisena vaihtoehtona olisi esimerkiksi ottaa tarvittavat 650 miljoonaa lisärahoitusta
EU:n monivuotisen rahoituskehyksen käyttämättömistä budjettimarginaaleista. Junckerin investointiohjelman laajentamiseen liittyvistä muutosesityksistä käydään äänestys 24.4.2017.
|
Korkeakoulujen, liike-elämän ja alueiden yhteistyöllä uusia innovaatioita ja vaikuttavuutta
Brysselissä järjestettiin 6.-7. huhtikuuta Euroopan komission toimesta seitsemättä kertaa University Business Forum -tapahtuma. Tilaisuuden tarkoitus oli tuoda korkeakoulut, yritykset ja alueiden edustajat yhteen keskustelemaan yhteistyön kehittämisestä ja siitä, miten Eurooppa-tasolla toimijoiden välistä yhteistyötä voitaisiin edistää.
Tapahtuman ensimmäisen päivän tärkeintä antia oli koulutuskomissaari Tibor Navracsiscsin puhe ja sidosryhmien keskustelu korkeakoulujen sekä yrityselämän yhteistyön tämänhetkisestä tilasta Euroopassa.
Iltapäivän paneelikeskustelussa yhteinen näkemys oli, että korkeakoulujen, yritysten ja alueiden yhteistyöllä voidaan vastata nykypäivän yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten nuorisotyöttömyyteen.
Toisena päivänä visioitiin tulevaa ja pohdittiin, miten eri toimijoiden yhteistyöllä pystytään vastaamaan tulevaisuuden yhteiskunnallisiin haasteisiin.
Aalto yliopiston rehtori Tuula Teeri korosti omassa avainpuheenvuorossaan miten tärkeätä on integroida opiskelijoiden työharjoittelut ja -jaksot osaksi opinto-ohjelmia. Opiskelijavetoisia hankkeita, kuten SLUSH ja StartupSauna, tulee hänen mukaansa tukea mahdollisimman paljon.
|
Euroopan parlamentti esittää kuuden miljardin lisäystä työllisyydelle, talouskasvulle ja liikkuvuudelle
EU:n monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnin yhteydessä Euroopan parlamentti haluaa kohdentaa yhteensä kuusi miljardia lisämääriä liikkuvuudelle, pieni- ja keskisuurille yrityksille, tutkimukselle, Erasmus+ -ohjelmalle ja nuorisotyöllisyysaloitteelle. Neuvoston tulee vielä hyväksyä tarkistettu monivuotinen rahoituskehys.
EU:n nykyinen monivuotinen rahoituskehys asettaa raamit EU:n budjetista vuoteen 2020 asti. Rahoituskehyksen 2014-2020 väliarvioinnin yhteydessä Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat lausuneet jäljellä olevien vuosien, 2017-2020 aikana toteutettavista lisämääristä eri rahoitusinstrumenttien suhteen.
Rahoituskehyksen väliarvioinnin ja tarkistuksen yhteydessä on tarkoitus lisätä monivuotisen rahoituskehyksen joustavuutta rahoituskauden aikana sekä lisätä liikkumavaraa käytettävissä olevien määrärahojen kohdentamisesta uusien, ennakoimattomien tilanteiden varalta samalla kun pyritään lisäämään talouskasvua ja työllistymistä.
|
EU-komissio haastaa kehittämään innovatiivisia ratkaisuja kaupunkien ilmanlaadun parantamiseksi
 EU-komissio on käynnistänyt kilpailun, jossa pyritään löytämään innovatiivisia ratkaisuja kaupunkien ilmanlaadun parantamiseksi. 3 miljoonan euron palkinto menee edullisimmalle, kestävimmälle ja innovatiivisimmalle ratkaisulle, joka vähentää pienhiukkasten määrää kaupunkialueilla. Kilpailun avulla halutaan kehittää keinoja pienhiukkasten aiheuttamien terveyshaittojen ennaltaehkäisemiseksi.
|
|
Tapahtumia
|
Ajankohtaista EU-instituutioiden esityslistoilla
Esityslistakatsauksiin on poimittu Euroopan unionin eri päätöksentekoelinten sekä alueiden komitean esityslistoista ja kalentereista kiinnostavimmat ajankohtaiset päätösasiat sekä tärkeimpiä tapahtumia.
Lue uusin esityslistakatsaus
|
|
|
|
|
Copyright © 2016. All Rights Reserved.
|
|
|
|
