Kevät on toivoa täynnä!
Kevät on todellakin toivoa täynnä. Suuri osa paikalla olevista seurakuntalaisista on saanut molemmat rokotteet ja toivomme, että tervettä järkeä ja varovaisuutta noudattaen voimme pikkuhiljaa palata kirkkokahvien ja muiden kaivattujen tilaisuuksien pitoon.
Toivoa antaa myös ahkeran ja osaavan Ettasen pariskunnan palautuminen keskuuteemme. Sami alkaa jo kevään ja kesän aikana kantamaan täällä osan pastorin vastuista ja odottelemme parhaillaan tarvittavia lupia synodimme piispalta. Askel kerrallaan kohti parempia aikoja.
Helmikuun viimeisenä päivänä pidimme viimeisen valtuuston kokouksen Pietarisen Pertin johdolla. Valtuustotyöskentely viimeisen kolme vuoden ajan Pertin alaisuudessa on ollut tehokasta ja tuloksellista. Pertti on oivallisesti huolehtinut seurakunnan sääntöjen noudattamisesta ja pitänyt kokouksissa helposti rönsyilemään lähtevän keskustelun kurissa. Valtuuston henki on ollut hyvä. Tilaa on ollut eriäville mielipiteille, eikä jäsenten keskinäinen arvostus ole kärsinyt kiivaistakaan keskusteluista. Lämmin kiitos Pertille ahkeruudesta ja ammattitaitoisesta puheenjohtajakaudesta koko seurakunnan ja aivan erityiseti itseni sekä valtuustomme jäsenten puolesta!
|
Älä jätä elämääsi oman ymmärryksesi varaan, vaan turvaa koko sydämestäsi Herraan. Missä kuljetkin, pidä hänet mielessäsi, hän viitoittaa sinulle oikean tien. (Sananl. 3: 5-6)
Valoa, iloa ja vapautta Herrassa,
Mia-pastori
P.S. Alla olevan linkin alta löydät kivoja muistoja vuoden takaa.
|
|
SEURAKUNNAN VUOSIKOKOUS 7.3.2021
LAITTAKAA KALENTERIIN!
|
|
TOIVOA NAISILLE - Sansa (Medialähetys Sanansaattajat)
Seurakuntamme Toivoa naisille -piirin, joka tunnetaan Sunshine Hannah nimellä, perustaja ja vetäjä Annukka Pietarinen lähettää meille lähetyspyhäterveisiä Suomesta:
Tänä vuonna perinteiset yhteiset kirkkokahvit lähetystyön hyväksi eivät toteudu, valitettavasti. Mutta lähetystyö ja missio jatkuvat taustalla, vaikka St. Andrewn seurakunnassa emme ole voineetkaan kokoontua. Jokainen voi itse rukoilla Intian Odishan naisten, lasten, perheiden puolesta. Rukouskalenteri on toiminnan ydin, siinä on pieni rukous joka päivälle.
Toivoa naisille projektimme kertoo Jeesuksen tuomasta toivosta maailman kaikille naisille ja eri sukupolville. Haluamme naisten näkevän itsensä arvokkaina, Jumalalle kallisarvoisina. Toimintamme ansiosta naiset voivat kuulla kristillisiä ohjelmia, opetusohjelmia esim. netissä, radiossa, TV:ssä. Kehittyvä ja monipuolinen sähköinen media antaa runsaasti mahdollisuuksia.
Sinä voit olla mukana tukemassa tätä tärkeää työtä. Suomesta käsin on helppoa tehdä lahjoitus suoraan Sansan tilille, Floridan ystävämme voivat lähettää lahjoituksen kirkolle, kirjoittamalla shekkiin tai rahalahjoituksen yhteyteen: Toivoa naisille. LÄMMIN KIITOS!
Medialähetys Sanansaattajat:
FI37 5062 0320 0320 18, Viite:2222 11114
|
|
OLE MUKANA TUKEMASSA TYÖTÄMME! |
|
Kiitämme lämpimästi kaikkia teitä, jotka olette muistaneet seurakuntaa lahjoituksin. Elämme taloudellisesti haastavia aikoja ja tarvitsemme rukousten lisäksi myös rahallista tukea, jotta työmme täällä voi jatkua ympäri vuoden. Taivaan Isä suuresti sinua ja lahjaasi siunatkoon!" |
|
TERVEISET SEURAKUNNALLE SUOMESTA |
|
Ulkosuomalaistyön johtaja Mauri Vihko lähettää seurakunnalle terveisä Suomesta alla olevasta linkistä lötytyvällä videolla. Tervehdys on tehty vuosikokousta varten, mutta kuten tiedämme, moni teistä ei pääse paikalle, joten voit katsoa sen täällä. Odotamme Mauria käymään Floridassa loppusyksystä, jos korona-tilanne sallii. Lämmin kiitos Maurille ja Kirkkohallitukselle erinomaisesta yhteistyöstä ja tuesta!
|
|
Muutoksen aika
Seurakunnan vuosikokous on perinteiseen tapaan maaliskuun alussa, tänä vuonna 7.3.2021 kaksikielisen jumalanpalveluksen jälkeen. Tervetuloa!
Valitettavasti pandemia rajoittaa tänä vuonna kokoukseen osallistumista erityisesti lumilintujen osalta. Tavoitteena on että kokoukseen osallistuisi ainakin sääntöjen vaatima minimimäärä eli 10 % seurakuntalaisista, vähintään 20 henkeä. Kokous tarjoaa osallistujille mahdollisuuden tutustua viime vuoden toimintojen yhteenvetoraportteihin, talousraportteihin ja kuluvan vuoden budjettiin. Kokouksessa valitaan myös valtuuston erovuoroisten jäsenten tilalle uudet asioidemme hoitajat.
Taloudellisen tilanteemme yleiskatsauksen esitin viime kertaisessa kuukausitiedotteessamme enkä palaa enää siihen. Yksityiskohtaiset talousluvut ovat nähtävillä jäsenillemme vuosikokouksessa.
Uudella valtuustolla on aiempien tehtävien lisäksi entistä aktiivisempi rooli operatiivisten asioiden organisoinnissa, kun pastorimme Mia palaa toukokuussa Suomeen ja olemme vierailevien pastoreiden varassa. Toiminnan suunnittelulle asettaa omat haasteensa pandemian jatkuminen vielä pitkälle tulevaisuuteen. Toivottavasti syksyllä pääsemme palaamaan normaaliin seurakuntaelämään ilman suurempia rajoituksia ja niin, että lumilinnutkin voivat paikan päällä osallistua vilkastuttamaan seurakunnan elämää.
Elämme siis suurten muutosten aikaa. Uusi valtuusto aloittaa. Pastori Mia palaa Suomeen. Onneksi saimme pastoraalista vahvistusta, kun Sami Ettanen pääsi tulemaan Floridaan helmikuussa ja voi ottaa osan hengellisestä ja toiminnallisesta vastuusta kantaakseen. Tervetuloa!
Oma työrupeamani valtuuston puheenjohtajana ja jäsenenä päättyy nyt. On ollut suuri kunnia ja etuoikeus palvella seurakuntaamme näissä tehtävissä. Haluan kiittää kaikkia arvokkaasta tuestanne. Jatketaan tästäkin eteenpäin yhdessä sisarina ja veljinä Kristuksessa.
Suuret kiitokset pastori Mialle hyvästä yhteistyöstä ja väsymättömästä uurastuksesta seurakuntamme eteen. Seurakuntamme on kehittynyt kovasti työsi ansiosta. Olet tuonut tuoreita ideoita ja käynnistänyt uusia aktiviteetteja rikastuttamaan seurakuntaelämäämme.
Kiitän myös nykyistä valtuustoa miellyttävästä yhteistyöstä, vaikka olemmekin joutuneet hoitamaan kuluneen vuoden tehtäviä paljolti etäyhteyksien avulla. Toivotan kaikkea hyvää uudelle neuvostolle ja puheenjohtajalle haasteellisissa tehtävissänne.
Haluan kiittää kaikkia jäseniä ja erityisesti henkilöstöämme sekä vapaaehtoisia. Työnne on ollut ja on oleva korvaamatonta. Vapaaehtoistyö on välttämätöntä toimintamme ja jopa selviytymisemme kannalta.
Siunausta seurakunnan alkavaan toimintavuoteen!
|
|
Jokainen, joka on Kristuksessa, on siis uusi luomus. Vanha on kadonnut, uusi on tullut tilalle!
Kaiken on saanut aikaan Jumala, joka Kristuksen välityksellä on tehnyt meidän kanssamme sovinnon ja uskonut meille tämän sovituksen viran. (2. Kor 5:17-18)
Pertti Pietarinen
Kirkkovaltuuston puheenjohtaja
|
|
Siirrymme Joosefin kuolemasta kolmisen sataa vuotta eteenpäin, mutta pysymme edelleen Egyptissä. Israelilaiset oliva tulleet maassa lukuisaksi ja voimakkaaksi kansaksi ja uusi kuningas koki heidät suurena uhkana ja heidät laitettiin orjatyöhön. (2. Moos. 1-3)
1. Kun tämäkään ei näyttänyt vähentävän israelilaisen lukumäärän kasvua, niin kuningas määräsi kätilöjä tappamaan kaikki poikalapset heti syntymän jälkeen / heittämään kaikki poikalapset Niiliin / poikalapset piti erottaa perheistään ja antaa egyptiläisille.
2. Minkä ikäisenä Mooses joutui virran vietäväksi? Heti synnyttyään / kolmen kuukauden iässä / n. vuoden vanhana.
3. Kuka huomasi Mooseksen kaislikosta? Mooseksen sisko / Faraon tytär / Faraon tyttären palvelija
4. Mooses vietiin heti faraon palatsiin ja hänestä pitivät palvelijat huolen / Mooses vietiin omaan kotiin äitinsä imetettäväksi / Mooseksen sisko pyydettiin palatsiin hoitamaan Moosesta.
5. Mooseksen kasvettua aikuiseksi hän lähti Egyptistä, koska farao lähetti hänet hakemaan Kanaaninmaasta lisää työvoimaa itselleen / hän surmasi egyptiläisen ja kuningas halusi hänet tästä syystä hengiltä / Mooses ei viihtynyt Egyptissä, vaan halusi palasi esi-isiensä maahan.
6. Minne Mooses päätyi? Midianin maahan / Siinain niemimaalle / Filisteaan
7. Mooses sai itselleen vaimon paimenen tyttärestä / papin tyttärestä / Moosksella ei ollut vaimoa.
8. Mitä Mooses oli tekemässä, kun hänelle ilmestyi Herran enkeli tulenliekeissä? Hän oli vuorella uhraamassa Jumalalle/ paimentamassa lampaita / hakemassa kaivolta vettä.
9. Kun Jumala puhui Moosekselle palavasta pensaasta, tämä
suostui heti tottelemaan / pelästyi, niin ettei saanut sanaa suustaan / epäröi ja esitti Jumalalle kysymyksiä
10. Mitä Jumala teki Mooseksen sauvalle? Muutti sen käärmeeksi / poltti sen poroksi / löi sillä kalliosta vettä.
OIKEAT VASTAUKSET UUTISKIRJEEN LOPUSSA. 😊
|
|
Helmikuu ei sujunut ihan odotuksien mukaan. Ehdimme kyllä viettää murmelinpäivää ja ystävänpäivää suunnitellusti sekä maalata kookospähkinöitä ja maistella Key Lime -piirakkaa. Sitten jouduimme yllättäen sulkemaan ovet, ensimmäistä kertaa sitten heinäkuun, kun yksi opettajistamme sai positiivisen Covid-tuloksen. Opettaja voi nyt hyvin, mutta joutuu vielä olemaan kotikaranteenissa maaliskuun toiselle viikolle. Onneksi kukaan muu henkilökunnasta ei saanut tartuntaa. Palasimme normaaliin viikkojärjestykseen helmikuun viimeisellä viikolla. |
|
Terveysteema, joka piti olla helmikuussa, siirtyi nyt maaliskuun alkuun. Edessä on hyvien suuhygienia käytäntöjen oppimista, sekä käsihygienian, maskien käytön ja terveellisten ruokatapojen kertausta. Terveellisen ruokavalion myötä aiheeksi nousevat hedelmät ja vihannekset, mistä onkin luonteva siirtyä papujen kasvatukseen. Lapset kylvävät itse pavun siemeniä ja hoitava ja kastelevat niitä. Itujen kasvua seurataan mittatikun kanssa. Jatkamme samalla koulun puutarhan hoitoa ja odotamme satoa maisteltavaksi. |
|
Maaliskuussa vietämme myös Pyhän Patrickin päivää ja viimeisellä viikolle keskitymme pääsiäiseen. Opimme mikä on pääsiäisen oikea merkitys, samalla kun maalaamme pääsiäismunia ja pidämme hauskaa pääsiäispupun kanssa. Harjoittelemme pääsiäisvideota varten lauluja, joten teille on tiedossa musiikkitervehdys videon muodossa. |
|
|
|
Siunausta kaikille,
Pirjo Komonen Campitelli
|
|
Jos listaltamme puuttuu jonkun syntymäpäiväsankarin nimi, niin ilmoitathan tästä välittömästi, KIITOS! |
|
|
|
Erkki Helenius, kahden sodan veteraani ja lennonjohtaja, juhli Suomessa 95-vuotis syntymäpäiväänsä 8. helmikuuta. Tässä kuva päivänsankarista Anna-Leena-puolison kanssa. Vielä kertaalleen lämpimät onnittelut Erkille ja rakkaita terveisiä koko perheelle!
|
|
Sunnuntaina 21. helmikuuta juotiin Annan Majalla juhlakahvit Siiri Kovalaiselle myönnetyn Sotaveteraanien ansioristin ja tietysti Siirin kunniaksi. Seurakunta muisti sankaria onnittelukortilla ja ruusuilla, jotka Siirille ojensi Peter Mäkilä.
|
|
Musiikkitilaisuuksien järjestäminen näinä erikoisina aikoina on ollut melko erilaista normaalioloihin verrattuna. Osallistuminen netin kautta konserttiin tai jumalanpalvelukseen ei vastaa samaa kuin fyysinen läsnäolo, mutta antaa joka tapauksessa mahdollisuuden olla mukana. Arvostamme suuresti sitä, kuinka hyvin nettilähetyksemme on otettu vastaan. On ollut hienoa huomata, miten monista eri paikoista niihin osallistutaan, ja miten meillä on näin mahdollisuus tavoittaa huomattavasti laajempi yleisö.
Jumalan sanan levittäminen laajalle on sitä, mistä tässä kaikessa oikeastaan on kyse. Jumala on näyttänyt meille uuden suunnan ja antanut uuden tavan viedä hyvää sanomaa eteenpäin. Musiikki on voimallinen työkalu evankeliumin levittämisessä ja sen välityksellä sanoma on helpompi ottaa vastaan. Jumalanpalveluksien rento ja persoonallinen ilmapiiri yhdistetttynä nettilähetysten suomaan mahdollisuuteen tavoittaa ihmisiä laaja-alaisesti on avannut meille uuden kanavan evankelioida.
|
|
Olemme äärettömän kiitollisia kaikille teille, jotka olette osallistuneet yhteisiin palveluksiimme joko tulemalla kirkkoon tai seuraamalla niitä netin välityksellä. Kirkko elää seurakuntalaisistaan ja jokaisella teistä on tärkeä rooli ja Jumalan aivan erityisesti valmistama paikka täällä.
Kiitos, kun pidätte kirkkomme musiikkityön rukouksissanne, me tarvitsemme niitä – ja me tarvitsemme teitä!
Seuratkaa seurakunnan fb- ja nettisivuja, niin pysytte ajan tasalla jumalanpalveluksista, konserteista ja muista tapahtumista:
|
|
Tulkaa hänen kasvojensa eteen ja kiittäkää, virittäkää hänelle riemuvirsi! Ps. 95:2
Siunattua maaliskuuta,
Mika
|
|
VIIPURISTA FLORDIAAN - PAAVO KUKKARON MUISTOJEN MATKASSA |
|
Paavo Kukkaro on valkean hanurinsa kanssa meille kaikille tuttu näky St. Andrew’s-kirkolla. Olemme viime vuosien aikana lähes viikottain saaneet kuulla Paavon, toisinaan mukaansa tempaavan iloista, toisinaan hartaan haikeaa ja koskettavaa, soittoa niin jumalanpalveluksissa, kirkkokahveilla kuin seurakunnan piknikeillä ja muissa tilaisuuksissa. Osa pitkään alueella asuneista suomalaisista tuntee tämän taitavan soittoniekka-muurarin jo lähes viidenkymmenen vuoden takaa, jolloin Paavo perheineen muutti Floridaan.
Kaikki alkoi Jyväkylästä, kun Paavo ja hänen kaksoisveljensä Seppo syntyivät perheen ensimmäisellä evakkomatkalla tammikuussa vuonna 1940. Suomen vallattua Karjalan kannaksen alueet takaisin Jatkosodan aikana Kukkarot pääsivät palaamaan kotitilalle Viipurin Ylivedelle. Asemasodan aikaista rauhaiseloa omalla tilalla ei kestänyt montaa vuotta. Paavo oli vain neljän vanha, kun perhe joutui uudestaan kesällä 1944 lähtemään evakkoon. Tällä kertaa lähtö tuli vain muutaman tunnin varoitusajalla, eikä mukaan ehditty ottaa kuin aivan välttämätön. Jopa paiston alla olleet leivät jäivät uuniin, Paavo muistelee vanhempiensa kertoneen.
Tältä toiselta evakkomatkalta ei enää ollut paluuta rakkaalle kotikylälle, kun Karjala jäi rauhan myötä rajan taakse. Paavo teki myöhemmin muistomatkan kotitilalle veljensä kanssa. Tulilinjalle jäänyt kotitalo oli raunioina ja tilaa halkoivat sekä venäläisten että suomalaisten kaivamat juoksuhaudat. Mieleen jäi matkalta myös velipojan antama halaus kotipihan puulle. Poikien lapsuuden ajan pihapuu oli kasvanut vuosikymmenien aikana niin, etteivät enää aikuisenkaan käsivarret ylettäneet sen rungon ympäri. (Alla kuvissa Paavo kaksoisveljensä Sepon kanssa sekä sauna, jossa pojat syntyivät.)
|
|
Toinen evakkomatka vei Anton ja Saima Kukkaron perheen ensiksi Pieksämäen Hällinmäelle odottelemaan pysyvää sijoituspaikkaa. Perhe asutettiin Vihdin Jokikuntaan, missä heille lohkottiin menetetyn kotitilan verran maata. Kunta auttoi perhettä metsän raivaamisessa, niin että korven keskelle saatiin rakennettua talo ja vähän lisää peltoa viljeltäväksi. Täällä Paavo varttui ja kävi koulunsa yhdessä Kaija-siskon ja kolmen veljensä, Valden, Aimon ja Sepon kanssa.
|
|
Paavo muistelee, kuinka Vihdin kodissa (kuvassa) Saima-äiti jatkoi jo Karjalassa aloittamaansa perinnettä pitää omassa pirtissä hengellisiä iltoja. Välillä siellä istui puolikylää sanan kuulossa. Näiden tilaisuuksien myötä Paavokin tuli 11-vuotiaana uskoon.
Paavon musiikkiharrastus lähti liikkeelle varhaisteini-iällä, kun kiertävä saarnaaja, Taimi Ahvenainen, oli saanut sydämelleen viedä Paavo-pojalle kitaran. Paavo harjoitteli innokaasti soittoa oppikirjan avulla ja hänestä tuli jo vuodessa kysytty kiertävä säestäjä kylän laulajaisiin. Instrumentti vaihtui viisitoistavuotiaana, kun hanuria soittava sukulaismies yllättäen toi Paavolle saksalaisvalmisteisen, upouuden punaisen hanurin. Kitaransoitto sai jäädä, kun nuori Paavo puolessa vuodessa otti hanurin soiton haltuunsa. Hän opetteli nuotit itse ja kierteli nuorten kokouksissa ja seurakunnissa soittelemassa. Musiikinlahjasta Paavo kiittää äitiään, jonka upea lauluääni soi vielä vanhemmallakin iällä puhtaana ja kirkkaana.
|
|
Parikympppisenä Paavo muutti Helsinkiin tekemään putkieristäjän töitä. Vuonna 1962 oli kuitenkin edessä lähtö Amerikkaan. Aimo-veli oli aiemmin muuttanut Kanadan kautta Minnesotaan, Duluthin kaupunkiin, jonne hän sai myös pikku-veljensä houkuteltua. Eikä aikaakaan kun kaksoisveli Seppo seurasi perässä. Kolme veljestä tekivät töitä yhdessä Aimon perustamassa urakointiliikkeessä, missä Paavo toimi takkamuurarina kolmentoista vuoden ajan. Näiden vuosien aikana Paavo löysi puolisokseen Kaliforniassa asuneen Eijan. Perheeseen syntyi kaksi lasta, Säde ja Jari. Hanuri ei vaiennut kiireisinä työvuosinakaan. Paavo soitteli ja säesti ahkerasti paikallisessa suomen- ja myöhemmin englanninkielisessä seurakunnassa.
Paavon Eija-vaimon sisko asui Floridassa ja Kukkarot kävivät täällä useampana talvena, kun muurarin työt keskeytyivät pohjoisessa kylmimmäksi ajaksi. Päätös muuttaa kokonaan pakoon kylmiä talvia syntyi vuonna 1975. Aimo-veli ei tästä ilahtunut menettäessään parhaan takkamuurarinsa tropiikille. Mutta kun päätös oli tehty, niin siitä jo kahden viikon kuluttua muuttokuorma lähti kohti etelää.
|
|
Muutamassa päivässä löytyi Lake Worthista sopiva tontti, jolle saattoi alkaa rakentaa taloa. Tuohon aikaan Floridassa ei ollut muurarin töitä tarjolla, joten aikaa oman kodin rakentamiseen oli, ja Paavo rakensikin talon itse lattiasta kattoon. Kun työtilanne seuraavina vuosina parani, töistä ei enää ollut pulaa. Paavo teki tiilitöitä, muurasi takkoja ja toimi myös työnjohtajana.
Paavo oli monen muun suomalaisen tavoin mukana Kotikirkon A-kadun talkoissa ja hänen hanurinsa soi seurakunnassa yli kolmenkymmenen vuoden ajan.
|
|
Paavo muistaa jo pienenä poikana kyselleensä Taivaan Isältä, miten voisi tätä palvella. Jumala ottikin pian Paavon ja tämän soittotaidot käyttöön. Herkkien soittosormien lisäksi Paavolla on ollut herkät korvat kuulla Jumalan ääntä. Hän antoi lupauksen vuosikymmeniä sitten, että soittaisi enää vain Jumalan kunniaksi. Maailman musiikki sai jäädä, olihan metsäkukat ja säkkijärven polkat soitettu läpi jo satoja kertoja.
Hanurin soitto on niin suuri osa Paavoa, ettei tämä voi kuvitella elämää ilman sitä. Paavon sydän sykkii sävelten tahtiin ja usein sävelet tulevat suoraan taivaasta, eikä nuotteja silloin tarvita. Jumala käyttää Paavoa myös siunaamaan ihmisiä ja rukoilemaan näiden puolesta. Jos tarvitset rukousta tai erityistä siunausta, niin tiedä, että Paavo on aina altis palvelemaan.
|
|
”Me tarvitsemme sisäistä rakkautta, emmekä voi elää ilman Jumalan siunausta. Eikä tuota siunausta pidä pitää itsellään, vaan se on tarkoitettu jaettavaksi”, sanoo Paavo kauniisti ja jatkaa: ”Jumala täyttää jatkuvasti ilolla”.
Se ilo säteilee Paavosta ystävällisyytenä, palvelualttiutena ja uskollisuutena Herralle.
Lämmin ja kaunis kiitos Paavolle menneistä ja tulevista soittohetkistä seurakunnassamme!
|
|
PIRJO-LEENA KOSKISEN KOLUMNI |
|
’Kevät keikkuen tulevi’, sanoo suomalainen hokema, ja tulee se tänne Floridaankin, jossa tuntuu olevan ainainen kesä. Kun on pitempään asunut alueella, huomaa kyllä eron ja muutokset luonnossa ja päivän pituudessa. Ja kukkivat mangopuut saavat allergikot aivastelemaan!
Tämä talvi on ollut erilainen, kun Suomen ’lumilinnut’ eivät olekaan täällä. Hiukan on ollut orpo olo ja ystäviä ikävä. Mutta valoa on näkyvissä kaikesta huolimatta! Tautiluvut alueellamme ovat vähenemään päin ja rokotuksia saadaan yhä enenevässä määrin. Lepokodin väki, niin asukkaat kuin henkilökuntakin on rokotettu. Vain jokunen asukas ei ole halunnut ottaa rokotetta, vaan empii vielä. Henkilökuntaa testataan kerran viikossa kaikesta huolimatta, ja kun sairastuvuusluvut alenevat vielä hiukan, päästään testaukseen parin viikon väliajoin. Positiivinen uutinen on sekin, että rokotteen on alustavissa tutkimuksissa havaittu estävän myös oireetonta taudin leviämistä. Peräti lohdullista kuultavaa!
Pääsin nyt lukemaan Lepokodin asukkaille ihan sisätiloihin, ensi kerran yli vuoteen. Rokotettuna ja negatiiviseksi testattuna tunsin oloni tarpeeksi turvalliseksi menemään sisälle asti, tietysti luvan saatuani. Jos haluaa vierailla asukkaita katsomassa, Annan Maja on edelleen vierailukäytössä sopimuksen mukaan. Varovaisuutta tarvitaan vielä. Kiitollisena huokaisen, jospa tauti nyt vähitellen talttuisi ja elämä palautuisi lähemmäs normaalia.
|
|
|
|
Kristikunnan suuren juhlan, pääsiäisen, lähestyminen on ilon ja kiitoksen aihe. Valo voittaa pimeyden, Jeesus voittaa kuoleman vallan. Mikä kiitoksen aihe se onkaan! Hyvää ja siunattua Pääsiäistä kaikille!
Pirjo-Leena
|
|
RAIJA SIPISEN TERVEISÄ SEURAKUNNALLE
OSA I (-III)
|
|
Aina kun tiesimme lähtevämme Floridaan, niin silloin täällä leipomossamme alettiin valmistaa innolla ja kovalla touhulla leivonnaisia, jotta saisimme mahdollisimman monta matkalaukullista hyvää tarjottavaa mukaan. Useat kirkkokahvit ja Raijan-päivät on meidän Palokassa valmistetuista leivonnaisista saatu koottua, ja vastaanotto on aina ollut lämmin. Muutamia ystäviä kiitollisena nimetäkseni: Anja Laurila, Elina Aarnio, Elli Saari, Hely Rantala, Raija Reittamo, Kaarina Sorakari, Matti ja Raili, Taisto, Ahti, serkkuni Tapani, ystävämme Korvet ja Luukkaslammet, Malvialat, Alli Vehkakangas, Pirkko Venetjoki, Kirkon sihteeri Hanna sekä äiti Marja, pikkuserkkuni Irja... Paljon on myös teitä rakkaita ystäviä joita en nyt nimeltä mainitse, sillä teitä on niin kovin paljon. Ottakaa kaikki tämä kiitos vastaan suuresta avustanne. Isolla joukolla olemme saaneet viettää hienoja hetkiä Floridassa. Haluan myös mainita pienimmistä mutta tärkeistä hetkistä, Laurilan Anjan tyttären perheen, ystävät Kaarina Langelandin sekä leikkimieliset ’’sisko ja sen veli’’. He tietävät kyllä ketä tarkoitan. Mukanamme Suomesta ja Ruotsista ovat olleet muun muassa Sepon sisko Ritva miehensä Antin kanssa, toinen sisko Onerva, oma sisareni Hilkka miehensä Joukon kanssa, kummipoikani Jari, sekä ystäväni Marjatta ja Mauri, Kalevi, työntekijöistäni Mirja, Kaarina, ja Tuula. Tuula oli vahva auttaja kirkon töissä useammankin kerran. |
|
Kirkon keittiön kunnostus oli itsellenikin valtava kiitoksen aihe, niin Taivaan Isälle kuin tietenkin kaikille jotka olivat mukana eri tavoin, kuten eri yhdistykset ja ihmiset lahjoituksineen. Yhdessä saimme kokoon tuon valtavan kokonaisuuden keittiöön! Mieleeni tulee erityisesti hetket, kun joissakin tilaisuuksissa näin ihmisiä, ja spontaanisti ojensin käteni sanoen ’’Jos tähän liikenisi vähän rahaa että saataisiin kirkolle keittiö’’. Kiitoksia kaikki tuntemattomatkin lahjoittajaystävät, että luotitte!
Kiitän tässä samassa siitä plakaatista, joka oli minulle hankittu ja sen minulle ojensi rakastamamme kunniakonsuli Peter Mäkilä, muutaman kirkkovaltuuston jäsenen kanssa. Se oli hieno kiitollisuudenosoitus minua kohtaan. Mäkilä vaimoineen on myös meidän Suomen kodissamme vieraillut muutamaan otteeseen, ja meillä on ollut todella hienoja hetkiä.
|
|
Mieluisimpana hyväntekeväisyystapahtumana ja melkeinpä jopa isotöisempänä on ollut munkkien teko. Suurena apuna minulla oli monet ystävät, mutta ennen kaikkea munkkien paistamisessa korvaamaton oli Anne, joka lisäksi lahjoitti lainaksi munkkienpaistoastiat, ja rasvat. Olen erittäin iloinen näistä kaikista tapahtumista ja ihmisistä, mutta erityismaininnan haluan sanoa 75-vuotissyntymäpäivistäni, josta kuulette seuraavassa numerossa. 😊
|
|
Kaipaamme Unto Aron spontaaneja runonlausuntahetkiä kirkossamme. Tässä runoilijan ajatuksia nuoruuden pakkassäistä:
Talvipäivän ajatelmia
Pohjantuuli tuima, tänne lumituiskun toi,
sekä ensimmäisen talven tunteen tällä tavoin loi.
Lumihiutaleet nää suuret, kilpaa kisailee
ja ikkunasta tästä, niit' silmät ihailee.
Mietteissäin katsellessa, lumituiskuun päin,
minä monta kuvaa elämästä silmäin eessä näin.
Kuinka kilpaa kisailimme, me nuoruusvuodet nää,
ei esteenä ois ollut meil' lumisade tää.
Kera lumihiutaleiden, me kilpaa kisailtiin,
ja kesän hellepäiviin me yhdes ivailtiin.
Ol' ystäviä meille, lumihiutaleet nää vain,
sill' niiden paris saimme, me iloita nyt ain.
Ei tehnyt haittaa tuuli, ei pakkaspäivät nää,
ei iloamme estää, voinut taven sää.
Tuuli tuntureiden tää, hiljaa asettuu,
ja hiutaleet nää suuret myös hieman rauhoittuu.
Näin elon nuoruuspäivät myös hiljaa himmentyy,
ja vahalla tuo askel pian alkaa hidastuu.
Niin vieri nuoruusvuodet, lailla Pohjantuulen pois.
Ah, jos kerran vielä, nuori jälleen olla vois.
- Unto Aro-
|
|
1. Kuningas antoi israelilaiskätilöille käskyn tarkistaa syntyneen lapsen sukupuoli ja tappaa kaikki poikalapset heti syntymän jälkeen.
2. Mooses oli kolmen kuukauden ikäinen, kun hänet laskettiin virran vietäväksi.
3. Faraon tytär huomasi Mooseksen kaislikossa ja pyysi palvelijaansa noutamaan tämän.
4. Mooseksen sisar oli seurannut veljensä ajelehtivaa koria rannalta käsin ja kun hän näki, mitä tapahtui, hän kysyi faraon tyttäreltä, haluaisiko tämä lapselle heprealaisen imettäjän. Näin Mooses päätyi omaan kotiinsa äitinsä imetettäväksi, ennen kuin hänet vietiin palatsiin faraon tyttärelle.
5. Mooseksen kasvettua aikuiseksi hän lähti Egyptistä, koska hän surmasi egyptiläisen miehen ja kuningas halusi hänet tästä syystä hengiltä.
6. Mooses päätyi Midianin maahan.
7. Mooses sai itselleen vaimon papin tyttärestä.
8. Mooses oli paimentamassa appensa lampaita, kun hän näki palavan pensaan.
9. Kun Jumala puhui Moosekselle palavasta pensaasta, tämä
epäröi ja esitti Jumalalle kysymyksiä
10. Jumala muutti Mooseksen sauvan käärmeeksi.
ILOISIA RAAMATUN LUKUHETKIÄ KAIKILLE!
|
|
TÄÄLTÄ PÄÄSET YHTEISTYÖKUMPPANIEMME SIVUSTOILLE:
|
|
St. Andrew's Lutheran Church | (561) 582-0554 | 928 South E Street, Lake Worth, FL 33460 | www.standrewsfl.com |
|
|
|
|
|
|
