Marraskuu. Ohi syyskuun, läpi repaleisen lokakuun… Näin lauloi Miljoonasade minun nuoruudessani ja siltä tämä meidän syksymme on näyttänyt sekä tuntunut. Välillä tuli mieleen, että kilpaillaanko meillä siitä, kuka pääsee ”parhaalla” syyllä lääkäriin. Viikon sisällä tapahtui, Idan vakava sairastuminen kotimatkalla sekä Tarja loukkasi jalkapöydän, ja minä pääsin vain hammaslääkäriin lohjennutta hammasta korjaamaan. Samaan aikaan Äiti kaatui suomessa ja nyt on kipsi kädessä sekä huuli turvoksissa. Joten viime aikoina on elämä vienyt, ja me olemme joutuneet vikisijän rooliin.
Varmaankin meidän kaikkien unelma on, että elämä olisi kuin golfkentällä kävely, tasaista ja pehmeää!